Luin eilen Nemiä. Jos joku ei tiedä nii se on norjalaisen Lisen (en muista sukunimee) piirtämä sarjakuva. Omistan neljä niitä kirjoja ja yhessä niistä oli yhellä sivulla juttu sell outista. Siinä Lise kerto miten kaikki me omistetaa levyt, kirjat sun muut eri tavalla. Ku on ite löytäny ne, niissä on jotain ihan sitä omaa. Siit huolimatta sitä tulee mainostettua kaikille kuinka ihana tää kirja vaik olikaa ja sit petytää ku jonain päivänä se on kaikkien massojen ulottuvilla.
Mulla kävi näin Twilightin kaa. Olin ysillä ja olin päättäny mennä kirjastoo ettimää pitkäst aikaa jotain lukemista. Siit on nyt siis yli kaks vuotta. Kuljin siel kauan ennen ku näin houkutuksen yhen hyllyn päässä. Se kansi oli niin kiehtova et päätin lukee. Ja tykästyin siihen heti. Koulussa hehkuttelin sitä kaikille: "hei oot sä lukenu sen houkutus -kirjan. ihana <3 sun on pakko.!!"
Kesäl sit pyörin youtubessa ja törmäsin sen traileriin. Tuli heti kauheen säd fiilis ku tajusin et ne tekee siit leffan. Syksyl ku lukio alko, moni meijän luokan tyttö puhu käytäväl: "ootteks kuullu siit houkutuksest!!" En sit ollu enää kauheen ilonen siit et olin lukenu sen vuoden ennen kaikkii muita. Enkä oo siit enää mitenkää innoissani. Nykyää katon sitä leffaa ihan huvin vuoks, se on ihan hyvä.
Sen jälkee en oo enää mainostellu kirjoja tai leffoja mitä oon ite bongaillu jostain. Omistan maailman ihanimman kirjan, jota mun tutuista ei kukaa muu oo lukenu ku mun isosisko. Luen sen tyylii kerran puoles vuodes ja se paranee jokasen lukukerran jälkee. Ja mä toivon ja rukoilen ettei siit ikinä tehä leffaa tai mitää mikä tois sen kaikkien tietoisuuteen.
Listening: The All-American Rejects - Dance Inside
Jooh, tunnistan itteni kanssa tästä ryhmästä, että ensin ollaan aikamme edellä muita, ja sitten kun pitämästäsi asiasta tulee massatuote, yleensä itse alan jopa inhota ko. asiaa. Kuuntelin - ja kuuntelen kyllä vieläkin silloin tällöin, paljon tätä "vanhaa rockia" mut nykyään kun se aikakausi tulee takas hurjana massatuotteena, niin innostus on lopahtanut. Kaikki olevinaan on niin tietävinään kaiken, vaikka oikeasti ne vain kulkee virran mukana :)
VastaaPoistaErikoisuuden tavoittelua sitten? En tiedä :) Toivon vain koko sydämestäni, ettei koskaan konemusiikista tule niin suosituttu, että sen kuunteleminen olisi jo massaan kuulumista ja alkaisin inhoamaan tätä tyylilajia.. 12 vuotta olen kuitenkin konemusaa kuunnellut, niin pelkään siitä luopumista :) massatuote menettää vain hohtonsa, koska aina on niitä jotka ei sitä täydestä sydämestään kuuntele..